Keramiikan lasittaminen

28.12.2022

Eli kuinka se oikein tehdään osa 1


Erittäin yksinkertaistaen voi sanoa että saviesinettä voi kutsua keramiikaksi kun se on poltettu niin, että sen pinnalla on jonkinlainen lasite. Lasittamaton mielletään hyvin usein terracotaksi, joka ei pidä vettä, erityisesti punasaviset esineet. Itse jätän useimmiten veistokset lasittamatta ihan vain energiaa säästääkseni mutta myös jotta voin pintakäsitellä ne oksideilla. Näin teokseen saadaan aivan eri ulottuvuus. Rakulasitteet ja rakun polttaminen on asia erikseen ja siitä tuonnenpana. (murrrr)

Lasitteita on suurinpiirtein yhtä paljon kuin rannoilla hiekanjyviä. Niistä omansa löytäminen on mielenkiintoista, nörtähtävää ja ajoittain sielun kärvistelevän hankalaa. Yksi asia täytyy muistaa: valitse aina lasite projektisi ja saven mukaan! Ja muista testata materiaalisi yllätysten välttämiseksi. Luonnollisesti asian voi tehdä helpoksi itselleen ostamalla valmiita sivellinlasitteita. Itse suosittelen nettiin sukeltamista. Suurin ja tunnetuin lasitteita auliisti jakava nettisivu taitaa olla https://glazy.org/  mutta on myös  https://www.glaseramera.se/ sekä kotimainen  https://www.airihortling.fi/Lasite_ja_lasittaminen.pdf jossa paljon tärkeää informaatiota.

Lasitekokeita tehdessä voi itse päättää mitä materiaaleja käyttää, esimerkiksi niitä kotimaisia maasälpiä tai pigmenttejä epätavallisista lähteistä ja saada näin aikaan edullinen satsi mielenkiintoista lasitetta. (Se, onnistuuko seuraava satsi samoin onkin sitten aivan toinen alkemistinen toimenpiteensä!) Rohkeasti kokeilemalla omat tie lasitteiden parissa nytkähtää aina hiukkasen eteenpäin. Juuri nyt minulla on valmisteilla lasitekokeita raudasta, kierrätyslasista, vulkaanisesta lasista ja sinkistä. Teen nämä neljä kahdelle eri massalle, valkoinen korkeapolttoinen kivitavara sekä musta mangaania sisältävä kivitavara jossa on karkeaa samottia. Yhteen pariin laitan kirkkaan sinkkilasitteen, jos olen oikeassa niin mangaania sisältävä massa tulee näyttämään vihreältä tämän alla.

Tässä yksi kouluaikoina paljon käytetty resepti, poltto 1250*C

AH2 (Airi Hortling)

47 maasälpä

25 kvartsi

14 liitu

4 kaoliini

6 dolomiitti

4 sinkkioksidi

Tuosta saat helposti sadan gramman koesatsin. Isompaan määrään lisäät vain nollia. Vanhemmassa kirjallisuudessa saattaa olla vaihtoehtoisia reseptejä mutta nykyään kaikki ovat sata osaa. Viisaat sanovat että myös vesi tulee punnita mutta itse en ole tainnut tehdä niin koskaan, laitan vettä yleensä puolet. Lisää raaka-aineet veteen ja laita sankon kansi aina kiinni pölyn minimoimiseksi. Sekoita hyvin, anna vettyä ainakin seuraavaan päivään ja siivilöi. Mesh 60 on hyvä peruskoko mutta esim rautaoksidia sisältävät celadon lasitteet tarvitsevat 120 mesh.

Tässä vaiheessa päästään nyt lasittamaan. Lasittaa voi upottamalla, kaatamalla, spreijaamalla tai siveltimellä. Kaikissa näissä tekniikoissa on omat puolensa. Seuraavassa tekstissä lisää aiheesta ja lupaan että on myös ku-vi-a.

AH2 ei ole koskaan ollut suosikkini, minun silmiini (ja näihin käsiin jotka ovat viisaampia kuin silmät) se on kovan kylmä ja oksideja käyttäessä miranolia imitoiva, epä-keraamisen näköinen sanoisin. Minua houkuttaa enemmän pinnan elävyys ja vaihtelevuus. Jos tuohon heittäisi joukkoon litiumia ja rutiilia niin voisi olla jo jotain kiinnostavampaa... kenties pehmeää roosaa ja ehkä myös keltaisen vivahteita. Pieniä kristalleja nyt kuitenkin.



Näihin hassutuksiin,

P

jk. muista pitää p3 hengityssuojain nassullasi kun teet itse lasitteet kuivista raaka-aineista. Muistathan! Sen jälkeen onkin hyvä aika syväpuhdistaa koko paja. ;)


 

Linnunlaulu 1, 10650 Tammisaari
Kaikki oikeudet pidätetään 2021
Luotu Webnodella
Luo kotisivut ilmaiseksi! Tämä verkkosivu on luotu Webnodella. Luo oma verkkosivusi ilmaiseksi tänään! Aloita